Eläköön unelmien Helsinki

Kevään 2025 kuntavaaleissa päätetään helsinkiläisten unelmista – jotta kaikilla on mahdollisuuksia. Kaikille laadukas koulutus ja liikunnallinen elämäntapa luovat yhdessä erinomaisen pohjan omien unelmien tavoitteluun. On kyseessä sitten lääkärin ammatti, maailman ympäri matkustaminen, ammattilaisjalkapalloilijan ura tai mitä ikinä. Helsinkiläisten pitää saada unelmoida ja tavoitella niitä taustastaan riippumatta.

Minun unelmieni Helsingissä:

Laitetaan päiväkodeissa ja kouluissa perusasiat kuntoon alan ammattilaisia kuunnellen

Päiväkotien ja koulujen tilanne on herättänyt huolta jo pitkään. Oppimistulokset ovat heikentyneet, erot heikosti ja hyvin pärjäävien välillä ovat kasvaneet. Koulujen ja päiväkotien eriytyiminen on todellisuutta. Koulutusjärjestelmämme ei enää kykene tasoittamaan kotitaustasta syntyneitä eroja. En kuitenkaan halua lähteä liikaa synkistelemään.

Meidän tulee kuitenkin huolehtia siitä, että laadukasta koulutusta varhaiskasvatuksesta lähtien on saatavilla ympäri Helsinkiä. Jotta laadukas opetus voi toteutua, tulee opetushenkilöstön työoloihin panostaa niin, että he pysyvät alalla. Myös opetusalan vetovoimaisuutta on lisättävä. Ilman osaavaa ja koulutettua henkilöstöä ei voi olla laadukasta opetusta.

Vaikka koulutuksessa on paljon tehtävää, olen kuitenkin optimisti. Koen, että meillä menee Suomessa yhä kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvin. Itselläni ainakin on täysi luotto meidän opettajiin sekä lapsiin ja nuoriin. Meidän vain tulee herätä siihen, että enää emme ole koulutuksen kärkimaa. Lisäksi yli puoluerajojen tulee pohtia yhdessä alan ammattilaisten kanssa parhaita mahdollisia ratkaisuja siihen, miten saavutamme jälleen kärkisijan. Meidän tulee tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että meidän lapset ja nuoret voivat hyvin. Laadukkaan koulutuksen tulee toteutua kaikkialla Helsingissä niin, että jokainen lapsi ja nuori saa olla osa sitä.

Olen laatinut sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen molempiin viisi toimenpide-ehdotusta siitä, miten perusasioita voitaisiin laittaa kuntoon.

Viisi askelta kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta

Euro varhaiskasvatukseen tulee moninkertaisena takaisin. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Sen tulee toteutua jokaisella alueella ja jokaisessa päiväkodissa. Laadin listan viidestä toimenpide-ehdotuksesta laadukkaampaan varhaiskasvatukseen.

  • Uusia päiväkoteja rakentaessa tulisi nykyisen jättipäiväkotitrendin sijasta rakentaa pienempiä yksiköitä. Suuret päiväkotiyksiköt voivat luoda niin lasten kuin henkilöstön päiviin aivan turhaa hektisyyttä ja kiireen tuntua. Pienemmissä yksiköissä päivät on helpompi rauhoittaa ja tällöin myös henkilöstö oppii tuntemaan kaikki yksikön lapset myös eri ryhmistä.

  • Ryhmäkokojen tulee pysyä maltillisina. Se on ennen kaikkea lasten turvallisuuden ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen kannalta keskeistä. Pienemmät ryhmäkoot auttavat lapsia muodostamaan keskinäisiä ystävyyssuhteita. Maltilliset ryhmäkoot myös helpottavat varhaiskasvatuksen opettajien työtä – jotta he pystyvät toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa.

  • Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät usein juuri ne lapset, jotka hyötyisivät siitä kaikkein eniten. Esimerkki tällaisesta ryhmästä on maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset. Varhaiskasvatuksessa opitaan merkittäviä taitoja esiopetusta ja myöhempää koulupolkua ajatellen. Tällaisia taitoja ovat muun muassa suomen kielen sekä motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Perheitä tulee kaupungin toimesta ohjata osallistumaan varhaiskasvatukseen.

  • Jotta laadukas varhaiskasvatus voi toteutua, tulee Helsingin panostaa henkilöstön saatavuuteen ja hyvään koulutustasoon. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, vaan työoloihin on panostettava, jotta osaava henkilöstö saadaan pidettyä alalla. Esimerkiksi henkilöstön kunnollisiin työvaatteisiin tulee kaupungin panostaa. Henkilöstövaje heijastuu henkilöstön työhyvinvointiin ja lasten päiväkotiarjen rutiineihin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee maailman tärkeintä työtä ja sen tulee näkyä päätöksenteossa.

  • Jokaisella perheellä on yksilölliset tarpeet. Yksityiset päiväkodit tarjoavat perheiden elämäntilanteisiin joustavampia ratkaisuja esimerkiksi aukioloaikojen, toimintakielen ja pedagogisten painotusten osalta: tällaisia ovat esimerkiksi liikunta, musiikki ja luonnossa liikkuminen. Yksityiset toimijat myös täydentävät Helsingin palveluverkkoa ja tarjoavat perheille valinnan mahdollisuuden. Helsingin tulee tarjota tähän palveluseteli, jotta valinnanvapaus on kaikkien perheiden oikeus tulotasosta riippumatta.

Neljä askelta kohti hyvinvoivaa peruskoulua

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus turvalliseen lähikouluun, jossa on tarjolla laadukasta opetusta. On jokaisen etu, että koulutus on laadukasta jokaisessa helsinkiläisessä koulussa. Koulusegregaatioon ja oppimistulosten eriytymiseen tulee puuttua päättäväisin toimin. Laadin neljä toimenpide-ehdotusta kohti hyvinvoivaa peruskoulua.

  • Painotettua opetusta tulee lisätä eri alueiden kouluihin. Lisäämällä painotettua opetusta eri kouluihin pystyisimme tarjoamaan useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden painotettuun opetukseen. Samalla koulushoppailun tarve vähentyisi, jos tarjontaa olisi omalla alueella, parhaimmassa tapauksessa lähikoulussa.

  • Opetusryhmien koolle tulee asettaa yläraja, koska muuten ne paisuvat kuin pullataikina. Rajan asettaminen helpottaisi työrauhan syntymistä luokassa ja antaisi opettajille paremmat mahdollisuudet huomioida kaikki oppilaat myös mahdollisine tuen tarpeineen. Tässä tulisi huomioida myös lasten ikä ja oppiaine. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä yksilöllisen avun ja tuen tarve voi olla keskimäärin suurempi kuin joissain muissa oppiaineissa. Näillä oppitunneilla ryhmäkokoihin tulee siis kiinnittää aivan erityistä huomiota.

  • Koulurauha puhututtaa tällä hetkellä paljon. Sen säilyttämiseksi tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin. Tällaisia keinoja ovat muun muassa nuorten mielenterveyspalveluihin panostaminen, yksilöllisen tuen tarjoaminen, koulun ja kodin välisen yhteistyön tiivistäminen sekä varhainen puuttuminen. Lisäksi lasten ja nuorten kanssa tulee käydä läpi, millaisia seuraamuksia millaisellakin toiminnalla voi olla. Ennaltaehkäisevillä toimilla on yleensä positiivisessa mielessä kauaskantoisia vaikutuksia.

  • Opettajille tulee antaa tilaa ja mahdollisuus keskittyä työnsä ytimeen eli opetustyöhön sekä lapsiin ja nuoriin. Valtakunnan tasolta jatkuvasti tulevat erilaiset säädökset ja toiveet uusista oppiaineista milloin mihinkin aihealueeseen eivät välttämättä hyvästä tahdosta huolimatta helpota opettajien työtä, vaan välillä päin vastoin. Meillä on loistava perusopetussunnitelma, johon sisältyy jo lukuisia asioita. Esimerkiksi tunnetaitoja harjoitellaan koulussa jatkuvasti koulupäivien aikana ilman, että niille tarvitsee olla omaa oppiainetta. Opettajien autonomiaa tulee kunnioittaa ja heille tulee antaa tilaa toteuttaa pedagogista visiotaan opetussuunnitelman puitteissa. He ovat alan todellisia ammattilaisia.

Tehdään Helsingistä liikkuvin kaupunki

Monipuolinen liikunta tuo mukanaan laaja-alaisia terveyshyötyjä ja suhdetta liikkumiseen aletaan luoda jo varhaislapsuudessa. Syksyllä 2024 julkaistujen Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vain alle puolet helsinkiläisistä lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti. Erot liikkumisessa ovat kasvaneet muun muassa sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteet mukaan. Eriytyminen näyttää alkavan jo varhaisessa iässä. Meidän tulee Helsingissä tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että näitä jo ensimmäisillä vuosiluokilla vähemmän liikkuvia lapsia saataisiin innostettua liikunnan pariin sekä motivoitua perheitä liikkumaan yhdessä.

Liikunnan harrastaminen ei saa olla eriyttävä taloudellinen kysymys. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus löytää itseään inspiroiva ja motivoiva liikuntaharrastus ja tätä Helsingin tulee tukea. On kaikkien meidän etu, että lapset ja nuoret liikkuvat ja innostuvat siitä. Liikunnalla on niin fyysisiä kuin psyykkisiä hyötyjä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi liikuntaharrastukset luovat tärkeitä sosiaalisia yhteisöjä lasten ja nuorten arkeen. Monella lapsella ja nuorella liikuntaharrastus rakentuu myös isoksi osaksi omaa identiteettiä.

Helsingin tulee lasten ja nuorten liikkumisen lisäksi tukea ihan kaiken ikäisten liikkumista. Matalan kynnyksen liikuntapaikkoja eri lajien harrastamiseen tulee olla saatavilla ympäri Helsinkiä ja kaupungin tulee aktiivisesti pitää niistä huolta. Tällaisilla matalan kynnyksen liikuntapaikoilla tarkoitan muun muassa ulkokuntosaleja, yleisurheilukenttiä, palloilukenttiä, luistelukenttiä ja niin edelleen. Kun hyvin hoidettuja liikuntapaikkoja on saatavilla ympäri Helsinkiä, luo se automaattisesti paremmat mahdollisuudet kaupunkilaisten liikunnan harrastamiselle. Lisäksi ikäihmisten yhteisöllisiä liikuntamuotoja tulee kehittää.